|
|
"Ida" |
|
Jojoba Rose Rot
|
|
|
|
21.7.1997 - 4.9.2011
|
|
Ida tuli meille 3-vuotiaana pian
tyttärensä Roosan jälkeen. Ida eli pitkän,
terveen elämän ja jätti jälkeensä paljon hienoja
muistoja. Ida oli varmasti yksi kilteimmistä koirista, mitä
koskaan tulen omistamaan. Idan nautti lintujen
jahtaamisesta ja kuoppien kaivamisesta :) Viimeisimpinä aikoina
Ida nautiskeli kesästä vapaana omassa pihassamme,
jossa sai tutkailla maailmaa mielensä mukaan. Vielä
viimeisinä viikkoinaankin Ida jaksoi innostua
veretyssienistä ja peuran sorkista, niin että
piilotteli niitä pihassamme mieleisiinsä paikkoihin.
Idan jo matkattua koirien taivaaseen, löysin vielä
yhden hänen kätköistään, hiekkakasan viereen oli
piilotettu tyhjä veripullo, mikä katosi pihasta
huomaamattani...
Ida oli ensimmäisen pentueemme emä ja
hänen sukunsa jatkuu kasvattiemme linjoissa..
|
|
| Lyhytkarvainen
mäyräkoira |
| "Netta"
|
 |
| 20.12.1985
- 1998 |
| i.
Boidis Uncas |
| e.
Tiltu
|
| Netta oli
ensimmäinen mäyräkoirani, joka oli pienelle tytölle
maailman rakkain otus eläessään, varmaan tästä
syystä mäyräkoirat kuuluvat elämääni tänäkin
päivänä. |
Vielä kerran tulee päivä, kun en jaksa taistella.
Kerron kyllä, milloin se on koittava.
Niin kuin joku koputtaisi hiljaa kotiovella,
silloin tiedän, nyt on aika avata.
Pidä silloin hiljaa kiinni, syliin hellään rutista.
Että voisin aivan hiljaa huomaamatta nukkua.
Että voisin luulla, sinä tulet mukana.
Silloin anna minun mennä,
kerro kevään linnuista,
kuinka kaunis onkaan taivas,
kuinka kaunis uusi kesä ihana.
Sitten anna minun mennä,
ethän pyydä, että jäisin elämään.
Irti päästä, kuiskaa korvaan hiljaa vaan:
olet vapaa lähtemään
-tuntematon-
|
